Voice of Rikalavolley

Teksti: Eetu

Takana oli hieman rikkonainen kaksiviikkoinen, sairastelujen sekä mopokorttien suorittamisten vuoksi, kun perjantaina olimme jälleen Salossa aloittelemassa tuttuakin tutumpaa pelireissua Rovikselle, Valtion Rautateiden suosiollisella avustuksella.

Pari pelimannia, Venne ja Joonu, jouduttiin heti kättelyssä jättämään kotipuoleen sairastelujen vuoksi. Viime hetkillä yritimme saada poikien paikoille vielä faniryhmää matkaan. Faniryhmän johtaja, Riku, olikin lähes valmis lähtemään remmiin, mutta neuvottelut hallituksen kanssa eivät johtaneet toivottuun lopputulokseen ja näin ollen jouduimme matkaan ilman aktiivista fanilaumaa.

Asemalla pyöri myös todellinen ulkomaanapumme Kiril, joka tosin on nykyään jo Suomen kansalainen ;) Kiril ei yli-ikäisyyden vuoksi voinut lähteä turnaukseen, mutta todellisena joukkueurheilijana Kiril oli tuonut oman motivaattorinsa näytille asemalle :)

Matkaan päästiin hieman aikataulusta myöhässä, mutta tällä kertaa oli sentään junaliput oikealle päivälle ja hyvin valvotun yön jälkeen saavuttiin turvallisesti Rovaniemelle. Juna-asemalla nautittiin totutusti ravitseva aamupala kurkusta alas ja pienen levon jälkeen taksin kyytiin ja pelihallille seuraamaan pohjoisen poikien keskinäistä välienselvittelyä, NaPa vs. Oulun Kisko.

Ennen ensimmäistä peliä palaverissa painotettiin oman pelin merkitystä ja sen kehittämistä. Tällä kertaa emme niinkään keskittyneet vastustajan peliin, vaan pyrimme hoitamaan oman ruutumme mallikkaasti. Eli viime turnauksessa tökkinyt vastaanottopeli ja oma syöttö olivat prioriteettilistamme kärkipäässä. Ensimmäiseen peliin hyökättiin kuusikolla, Eetu tarjoilijana, Jonttu ja Late yleismies jantusina, captain Juppe ja Juuso keskiryntääjinä, Arska ”Someron Butcher” pajavasarana ja libressenä Nikke.

Alku ei ikävä kyllä lähtenyt ollenkaan käyntiin niin kuin oli sovittu. Tahtotaso jokaisella pelurilla oli suoraan sanottuna heikko! Yritimme Juhan kanssa puhaltaa tulta hiillokseen, mutta jos ei ole bensaa suonissa kavereilla, niin ei se vaan syty. Puolessa välissä erää sanoin Juhalle, että nyt on puheet pidetty. Tässä kohtaa alkoi meidän käänteinen Voice of Rikalavolley, vain ääni ratkaisee osio ;)

Päätimme kääntää Juhan kanssa tuolien selkämykset kentälle päin ja kuunnella alkaako vastuunkantoa, ääntä ja ajatusta löytyä pelaajista itseltään. Tiedä sitten, oliko tuolla merkitystä vai millä, mutta siitä alkoi pikkuhiljaa syöttömme purra vastustajan vastaanottoon ja kentältä alkoi kuulua ohjeistusta sekä tsemppiä. Pojat veivät pelin varamiehistä Puijoa vastaan lopulta 2-0.

Edessä oli ruokatauko ja keskittyminen seuraavaan peliin. Seuraavaksi vastaan asettui kotijoukkue NaPa. Muuten lähdimme peliin samalla kuusikolla, mutta tarjoilijaksi vaihtui Teme.

Tässä pelissä aloimme todenteolla ajaa sisään syötön kohdistamista, joka oli siis yhtenä päivän pääteemana. Juhan tehtävän oli siis näyttää syöttäjällemme syötön kohteen ja samalla torjuntaryhmityksemme tehtävänä oli siirtyä näköesteeksi vastaaottajalle.

Suuntaaminen ei täysin sujunut niin, kuin oli ajateltu, mutta saimme kuitenkin syötöllä riittävästi NaPan vastanottoa rikki, jolloin heidän ykköshyökkäyksensä oli melko vähäistä ja hyökkäykset tulivat pääsääntöisesti laidoista. Emme kuitenkaan saaneet hyödynnettyä tätä tilannetta haluamallamme tavalla, vaan torjunta-puolustuspelaamisemme sekä jatkopallohyökkäyksemme oli tehotonta. Teimme lisäksi aivan liikaa suoria henkilökohtaisia virheitä ns. helpoissa palloissa. Peli NaPalle 2-0.

Seuraava peli oli välittömästi Oulun Kiskoa vastaan. Tämä oli tällä kaudella ensimmäinen keskinäinen kohtaaminen. Oululla on erittäin laadukas nippu kasassa, onhan siihen koottu kaikki Oulun ja Kauhavan alueen kärkipelurit. Vaihdoimme tähän peliin takaisin passariksi Eetun ja päästimme myös Robon irti, joka oli tällä kertaa jäänyt vähemmälle peliajalle. Robo kiittikin luottamuksesta ja pelasi pitkiin aikoihin henkilökohtaisesti parhaan pelinsä. Se ei vaan valitettavasti riittänyt voittoon asti. Peli oli aikalailla samankaltainen kuin edellinen NaPa pelikin. Teimme järkyttävän määrän henkilökohtaisia virheitä ja ajatuksemme ei pysynyt koko peliä kasassa. Osin syynä fyysinen väsymys, mutta erityisesti ”kasetti” ei enää pysynyt kasassa. Peli 2-0 Oululle.

Tämä oli viimeinen varsinainen poolivaihe ja tästä ei enää pudonnut yhtään joukkuetta poolia alaspäin. Tämä antoi siis mahdollisuuden erilaisiin kokeiluihin, mutta omat kokeilumme ja vaihtoehdot vesittyivät sairastumisiin. Mutta kehityskohteet siis tulivat esille ja ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Ne osa-alueet, joita kahden edellisen viikon aikan olemme harjoitelleet, vastaanotto ja syöttö, ovat selkeästi menneet eteenpäin. Tästä eteenpäin jatkamme perusasioiden hiomista ja haemme henkilökohtaista kovuutta rakaisuihin erityisesti erien lopuille, jolloin pelit lopulta ratkaistaan ja jolloin todelliset pelurit astuvat esiin. Meillä on vielä ruhtinaallisesti aikaa ja pojat ovat ennenkin osoittaneet kovuutensa silloin, kuin panokset ovat suurimmillaan!

Tästä eteenpäin ei enää pelkkä ääni ratkaise, vaan nyt alkaa kaksintaistelut kohti finaaleja.

-eetu-

B-pojat kotiturnauksesta A-pooliin

Teksti: Juha Leimu Lauantaina pelattiin Rikalavolleyn B-poikien isännöimä SM-sarjan B-poolin turnaus vastaremontoidussa Ollikkalan koulun salissa. RV:n vastustajiksi olivat tällä kertaa valikoituneet KaLe Tampereelta, Laihian Luja ja uusi tuttavuus PuijoWolley Kuopiosta. Turnauksen avauspelissä vastaamme tuli pahasti vajaamiehinen KaLe. Kaksi aloituskuusikon pelaajaa puuttuivat loukkaantumisten ja muiden syiden vuoksi. Päätimme valmentajakollega Eetun kanssa tehdä hieman uusia kokeiluja omaan […]

”Lentopallo ei ole vain urheilua, se on hauskanpitoa”

Pitkän lentopallouran tehnyt Olavi ”Letku” Leinonen puhui viisaita sanoja nuorille pelaajille aloituspuheessaan omassa juhlaturnauksessaan Kiskohallissa viime lauantaina 3.1. Hän kehoitti myös ennen aloituspallon heittoaan kaikkia nauttimaan pelistä. Hauskanpitoon oli isäntäjoukkue Rikalavolleyn C-pojat saaneet Raision Loimun, Luolajan Kajastuksen, Karkkilan Pojat, Maskun Tervaportin ja Salon Viestin B99-tytöt. Idea omaan turnaukseen tuli 13. joulukuuta Hämeenlinnan turnauksessa, kun koutsien […]

Mää ja Tapparan mies ;)

Teksti: Eetu Breilin Kuvat: Elina Kontio Vai oliko se sittenkin KaLen mies! Lauantaina B-pojilla oli pitkästä aikaa pooliturnaus muualla kuin kotikentällä tai Rovaniemellä. Lumi- ja räntäsateen keskeltä suunnistettiin kohti suomirokin ja mustanmakkaran luvattua kaupunkia eli Tampesteria. Keli oli alkumatkasta tosiaan haastava ja kyydissäni ollut Destian entinen vastaava mestari pyörittelikin jo ennen Pertteliä uutta iPhoneaan siihen […]