KEKKONEN, KEKKONEN, IVANOV

  • Teksti: Eetu Breilin

B-pojilla oli edessään tämän kauden pisin pelireissu tähän asti, kun perjantaina iltapäivästä otimme suunnaksi vanhan päämiehemme, Kekkosen, kotimaisemat. Nykyisin Pielavesi-cityssä tahtipuikkoa heiluttaa tosin lentopallon suurmies, Sergei, jonka hellään huomaan saimme matkustaa yhteistyökumppanimme, Dreamdriverin, kalustolla.dreamdriver-logo

Meillä oli Kummeleita mukaillen käynyt perjantaisessa työkoneiden arvonnassa (ota sää, eiku ota sää, voi prkl😀) flaksi ja 12 paikkaisen pikkubussin sijaan olimme saaneet 50 paikkaisen jättibussin kaikilla herkuilla.

Dreamdriverin kalustoa
Dreamdriverin kalustoa (Kuva: http://www.dreamdriver.fi/kalusto/)

WC-käyttäytyminen vaati joiltain pelaajilta alkuun tosin hieman miettimistä, mutta tunnetustihan meidän pojat eivät jää sormi suussa asioita ihmettelemään, vaan ovat enemmänkin toiminnan miehiä!

Komia kärrymme keräsi kadehtivia katseita jopa pohojanmaalaisilta kilpakumppaneiltammekin, joilla perinteisesti kaikki on kaunihimpaa ja isompaa 😉! Wisan pojat sattuivat nimittäin majoittumaan samassa hotellissa Viitasaarella ja olivat hieman pienemmillä menopeleillä liikkeellä kuin me. Tunnustettava on kuitenkin, että minkä he koossa hävisivät, niin määrässä voittivat!

Perjantaina Viitasaarella meitä odotti siis Kauhavan porukan lisäksi oikein kotoisa hotelli saunoineen ja pehmeine patjoineen. Aamupala oli myös mannermainen ja kattava, Arska totesikin aamiaisella, että olisipa Kuortaneellakin aina tällaista 😀

Ainoa miinuspuoli majoituksessa oli, että meikäläinen joutui kahden karvaisen äijän väliin! Todetaan nyt kuitenkin, että kaikkien onneksi (kai?! 😊)kaikilla oli sentään erilliset sängyt, ei tarvinnut sentään yhteisessä king size-vuoteessa nukkua…..! Jokainen voi sitten arvailla, ketkä nuo kaksi mun lisäksi olivat. No eipä muuta kuin musiikit korville ja unten maille!

Ravitsevan aamupalan jälkeen sitten paikalliseen ABC-myymälään täydentämään päivän palautusmuonat ja menox kohti pelihallia. Olimme saaneet tähän turnaukseen pitkästä aikaa koko rosterin paikalle, kun Kuortaneen viisikkokin oli laskeutunut pohjanmaan lakeuksilta mustanmakkaran luvattuun kaupunkiin, josta pojat sitten napattiin matkaan mukaan.

Ottelupalaverissa sovittiin turnauksen pääteemaksi pelaamisen monipuolistaminen. Tarkoitus oli siis hakea ja harjoitella uusia ja monipuolisempia hyökkäyskuvioita. Aamupeliin asettui verkon toiselle puolelle juuri pohjanmaan herrat Kauhavalta. Hyökkäsimme peliin Joonan asetuttua passarin tontille, vastaanottospesialisteiksi valikoitui herrat Vanhanen & Kontio, keskikentän hidalgoiksi Leimu ja Captain Liimatainen, ristipaikalle Longboy Nikula sekä takakentän johtajaksi toisen polven Brailin.

Vastaanottopelaaminen oli alusta saakka tahmeaa ja se vesitti samantien monipuolisen pelaamisen, ainakin tässä pelissä. Hyökkäyksessä olimme lisäksi pehmeitä, erityisesti litahyökkäyksestä puuttui tuttu teho. Eka erä oli selkeästi Kauhavan heiniä, toiseen erään saimme oman syötön varmemmaksi sekä tehokkaammaksi ja sitä kautta saimme venytettä pelin kolmanteen erään. Lisäksi toisen erän lopulla Kauhavan Pölläsen Aatu pyöräytti nilkkansa ja hänen turnauksensa loppui ikävä kyllä siihen. Osin varmasti tästä syystä sekä meidän hieman kohentuneesta pelistä johtuen saimme hoidettua kolmannen erän kotiin ja näin koko pelin 2-1.

Toiseen peliin muokattiin jälleen pelaavaa kuusikkoa perinteeksi muodostuneella tavalla. Passariksi vaihdettiin Vesterisen Eetwartti, keskimiehiksi Maki ja Kontio, yleismiehiksi istutettiin Liimataisen Joonu ja Arska. Pajavasaraksi siirrettiin Big Bull Leimu ja seitsikon täydensi liberou Ruubertti Koli. Ja vastassa siis sammontakojat kotisalissaan. Sammolla on tasainen ja taitava porukka, jota vastaan saa pelata ihka oikeaa ja hyvää lentistä voittaakseen pelin.

Eka erä oli tasaista vääntöä, vaikka peli oli edelleen meiltä normaalia vaisumpaa ja ailahtelevaa. Muistaakseni parin pinnan erolla erä Sammolle ja ei kun puolten vaihto kadun aurinkosemmalle puolelle toivottavasti. Toinen erä olikin meiltä tasaisempaa pelaamista ja erä meille ja yllätys yllätys, kolmas erä odotti jälleen ottajaansa.  Fedor ”Sergeinpoika” asteli syöttönurkkaukseen ja syötti meille myrkkyä heti erän alkuun, josta emme toipuneet koko erän aikana enää lainkaan. Vastaanotto mureni heti kättelyssä ja sen jälkeen kaikki muukin osa-alueet. Jokainen jannu teki vuorollaan mitä ihmeellisimpiä ratkaisuja kaikilla mahdollisilla osa-alueilla ja erä sekä koko peli Sammolle 2-1.

Pienen tuumaus- ja keskustelutauon jälkeen pojat pääsivät ”pesemään kasvojaan” välittömästi Puijo-Volleytä vastaan. Seitsikkomme kävi jälleen lauantai-illan kunniaksi lottoarvontapallossa ja sieltä arvottiin seuraavanlainen voittorivi, alkaen ykköspaikalta; 16, 19, 15, 13, 10, 1 ja 17, lisänumerot seuraavaan erään numeroiden 16 ja 13 paikoille olivat, 14 ja 5. Joko lukijakuntamme osaa noista numeroista päätellä, kuka pelasi ja millä paikalla 😉

Tällä kertaa meillä oli voittoarpa käsissä eli meillä oli seitsemän oikein. Vieläkin tosin tuurin lisäksi piti tehdä hartiavoimin töitä, että tämä arpa voittaisi. Selkeästi oli kuitenkin nähtävissä, että voitto taskussa halutaan lähteä kotia kohti. Nyt oli vastaanotossakin hieman vähemmän kierroksia ja ensimmäinen erä pyörähti laariimme melko selvin numeroin.

Toinen erä alkoi lupaavasti ja puhuttu oli, ettei enää pelattaisi koko rahan edestä. Puolessa välissä erää alkoi näyttää kuitenkin siltä, ettei meillä olisikaan tänään seitsemän oikein. Virallinen valvoja, tällä kertaa numero kymmenen, pääsi kuitenkin eturivissä huijaamaan isompiaan, monipuolisilla ratkaisuillaan. Ja kuten tiedätte, jotta jättipotti osuu kohdalleen, pitää kaikkien numeroiden osua kohdalleen yhtäaikaisesti. Ja tällä kertaa niin kävinkin, voittopotti meille puhtaasti ilman soraääniä.

Voittajien on helppo hymyillä, joten kotimatkalle oli mukavampi lähteä voitto takataskussa ja osa voittorahoista päätetiin yhdessä tuumin sijoittaa ala carte- tyyppiseen, palautumista edistävään, ”ravintoon”.

Hieman sekavan, joskin plussan puolelle kuitenkin kääntyneen reissun paluumatkalla kävimme myös koko porukan kesken kehityskeskusteluja siitä, miten sijoitamme nuo voitosta saadut ”tuotot”, jotta saisimme keväällä menestyksemme maksimoitua.

Tätä kirjoittaessani, puolet kimppalottoajistamme on jo Kuortaneen urheiluopiston lämpimissä soluissaan ansaitulla levolla ja me muut jatkamme vielä matkaamme viihdyttävien laatuelokuvien parissa kohti sivistystä.

Tuurikin pitää ansaita, joten ”työ” jatkuu.

-Eetu-

Kuortaneen elämä on elämää – maajoukkuepoikien tunnelmia (osa 1)

Teksti: Joona ”Herkkäsormi” Väänänen ja Joonas ”Bigbull” Leimu (ei Redbull) Tosiaan! Nyt laitettiin Väänäsen kanssa vanhat kirjottajat laulukuoroon ja alettiin kirjoittaa vähän tästä B-solun elämästä teille, joita se nyt sit kiinnostaaki. Lähdetään liikkeelle ihan Salosta käsin, kun astumme rakkaan VR:n kyytiin. Joskus junat ovat aikataulussa ja useimmiten eivät, mutta siitä starttaa meidän 6- tuntinen matkamme. Kuortaneella […]

KONE, ÄLÄ HYYDY!

Teksti: Eetu Breilin Kuvat: Elina Kontio B-junnujen V8- moottori hörähti käyntiin napakasti kipakan pakkasen keskellä, ottaakseen suunnan kohti kevään huipentumaa, SM-finaaleja. Kevätkausi alkoi jälleen tutuissa maisemissa, Hermannin kotiluolassa. Vastaan asettuivat samat joukkueet, jotka vierailivat viimeksi marraskuussa meidän isännöimässä turnauksessa, eli Vammalan poijjaat, Rovaniemen karjut sekä Pielaveden kollit. Aivan täydellä rosterilla emme päässeet tähän turnaukseen, Miro […]

D-pojat C-poikien sarjassa

Teksti: Juha Kontio & Kuvat: Elina Kontio D-poikien joukkue teki loppuvuodesta päätöksen lähteä kokeilemaan ison kentän pelejä C-ikäisten valtakunnalliseen sarjaan. Joukkue muodostettiin pääosin vanhemmista D-pojista ja sarjan aloitus toteutui lauantaina 9.1.2016 Forssassa, jossa vastustajina olivat Vammalan lentopallo, Humppilan Yritys ja Koijärven Kunto. Pääosa pojistamme harjoitteli ison kentän pelaamista vuodenvaihteessa Halikon liikuntahallin harjoitusturnauksessa, joten ison kentän säännöt […]

”ILKIMULLIKKANA”

Teksti: Juha Leimu Kuvat: Elina Kontio Tuo yllämainittu otsikko oli kutakuinkin ainoa asia, jonka tiesin etukäteen paikasta nimeltä Punkalaidun. Käytyäni eilen kyseisellä paikkakunnalla elämäni ensimmäistä kertaa olen nyt toki paljon viisaampi. Punkalaidun on 3300 asukkaan (Perttelin kokoinen) vireä kunta, josta löytyvät kaikki peruspalvelut kuten koulut lukiota myöten, apteekit, kaupat, postit, hieno urheilukenttä ja ehkä tyylikkäin […]

#nuoret Äijät kotiparketilla#

Teksti: Eetu Breilin Kuvat + editointi 😉 Elina Kontio Kuten jo viimekertaisessa turnausraportissa mainitsin, niin nuoret somekuninkaamme pääsivät lauantaina ensimmäistä kertaa tällä kaudella vetämään ns. teatteripateria kotisalin natisevaan parkettiin. Päivä alkoi jo totutusti aamuvarhain kotona kinderpiirakkaruutujen viimeistelyllä. Tällä kertaa ruutujen koot oli mitattu tuumissa eikä senteissä, joten myyjät pääsivät helpolla, koska myytäväksi ei jäänyt montaa […]