POHJALTA ETEEN JA YLÖS – TULOKSENA SM-PRONSSI!

  • Teksti: Eetu Breilin
  • Kuvat: Elina Kontio (osa kuvista Napan kuvaajan ottamia)

dsc_7381[1]

Kuukausi ennen finaaleja oli enemmän kuin epäuskoinen olo! Olimme palaamassa välieräturnauksesta Oulusta ja pelit menivät osaltamme umpisurkeasti! Pelillinen ja harjoituksellinen alamäki oli alkanut jo hieman aiemmin ja Leimun Juhan kanssa olimme umpikujassa. Miten saisimme peli edes siedettävään kuosiin ennen finaaleja? Tuntui, että emme ole olleet niin pohjalla, koko valmentajauramme aikana!

Tässä kohtaa ajattelin, että olisi sittenkin pitänyt varata ne aikaisemmat lentoliput paluumatkalle finaaleista! Tuo paluulento lähti melko pian B-poikien finaalin jälkeen ja olin Juhalle ja Elinalle matkaa varattaessa sanonut, että voi tulla kiire lennolle, jos ollaan finaalissa ;).

Juha kysyi, että onko sulla Eetu lääkitys ihan kunnossa, kun tuollaisia puhut! Älä nyt sentään unta näe!! No myönnettäköön, että olin siinä tilanteessa ehkä aavistuksen yltiöpositiivinen, mutta osin heitin tuon asian huumorillakin. Päädyttiin sitten kuitenkin ottamaan yöjuna, mutta lähinnä kustannussyistä, ei sen vuoksi, että olisimme uskoneet olevamme mitalipeleissä!

Pelilliseen pohjanoteeraukseen oli varmasti montakin syytä ja voitte uskoa, että syitä ja seurauksia tuli mietittyä monenakin iltana. Juhan alias Red Bullin kanssa palaveerattiin ja päätimme vielä kauden loppumetreillä pistää kaiken osaamisemme peliin ja tehostimme ohjausta salilla. Suurin ja ehkä ratkaisevin muutos tehtiin kuitenkin pelaavaan kuusikkoon. Palasimme rotaatioon, jota olimme syksyllä harjoitelleet, mutta jolla emme olleet pelanneet peliäkään.

Viikko ennen turnausta pelasimme harjoituspelin seuramme miesten kolmossarjajoukkuetta vastaan ja silloin olin havaitsevani pieniä piristymisen merkkejä. Viikolla kävimme vielä hakemassa nostetta Salohallilla pelatusta miesten toisesta finaalista ja torstaina oli edessä vielä valmistava voimaharjoitus sponsorimme, Hanhivaaran nykyaikaisessa kuntosalissa!

Perjantaina lähdettiin bussilla kohti Helsinki- Vantaata. Matka aloitettiin maailman tunnetuimmalla laululla eli Paljon Onnea Vaan- kappaleella. Olihan meidän Mustamäen Barbaarilla, Kolin Ruubertilla, 16- vee synttärit lähtöpäivänä.

Lento meni suunnitellusti ja kommelluksitta, vaikka meillä oli lentokoneessa myös ensikertalaisia. Olihan tuo meidän koko joukkueellekin ensimmäinen yhteinen lentomatka Rovaniemelle tai ylipäätään mihinkään! Matkatavaroitakaan ei enempiä tarvinnut etsiskellä, tulivat ehjinä aikataulussa paikalle, kiitos Norwegian!

Sitten vaan majoittumaan hulppeaan, paritalon malliseen hirsimökkiin, joka sijaitsi mukavan reippailumatkan päässä pelihallista. Olimme sen verran reiluja, että Ellu sai rauhallisimmat ja sisäsiistimmät kollit samalle puolelle ja me otimme sitten loput, tulevat unelmavävyt, miehiseen resorttiimme!

Seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen pelihalliin kevyen lajiharjoituksen merkeissä. Alkulämpöpelistä käytiin hieman kädenvääntöä johtavien pelaajien kanssa, mutta nykyajan valmennustyylin mukaisesti, diktatuurisesti, päätin mitä tehdään ;)

Illaksi keräännyimme vielä meidän miesten puolen resorttiimme hengennostatuspalaveriin. Olin koonnut aiemmista kauden turnauksista, Virtasen Repan ja DataVolleyn suosiollisella avustuksella, pienen highlightsin poikien hienoista lajisuorituksista. Olin tähän spektaakkelimaiseen diaesitykseen koonnut myös pari kuvaa menneestä sekä nykyajasta. Lisäksi dioilla oli muutama ”Tamin prinsiippi” joukkueen viikonlopun teemana ja sloganina.

IMG_3174

Viikonlopun teemat voisi mielestäni parhaiten tiivistää seuraaviin Elastisen sanoituksiin:

mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus

ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa

koval duunil asiat vaan onnistuu

kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan

hanskat ei tipahda periks ei anneta

ne sanoo: et pysty, et voi, ei kannata

mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt

ne saa luun kurkkuunsa, kun tulosta taas teen

jatkan jaksan vaikka väkisin jos ois helppoo, kaikki tekis niin

mus on voima, jota en voi vaimentaa pusken täysii aina vaan mun ei täydy, vaan mä saan

katse eteen ja suupielet ylöspäin, teen vastoinkäymisistä voimaa

katse eteen ja suupielet ylöspäin antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan

murehtiminen ei takas eilistä tuo

ja huominenkin tulee vaan jos selvitään tänään

mun pahin vastukseni kattoo peilistä mua

se haastaa ja aina pyrkii mun pään kääntämään

Hyvin valvotun yön ;) jälkeen alkoi sitten tositoimet avajaisten ja maamme-laulun myötä.

dsc_4430[1]

Ai niin ja pojat olivat jälleen myös sopineet teeman mukaisesta hiustyylistä .Viime vuonnahan meillä oli ns. ananakset ja täksi vuodeksi oli kuuleman mukaan suunniteltu seppotukkaa (päinvastainen kuin viime vuonna, päältä kalju ja sivuilla hiuksia). No pojat olivat päätyneet kuitenkin vain värjäämään hiukset sinisiksi!

IMG_3219

Ensimmäinen peli oli läheisellä koululla, jossa pelattiin muutama alkusarjan peli ”tilan ahtauden” vuoksi. Vastaan asettui lähes tuntematon Kuortaneen Lentopallo. KulePaa vastaan emme olleet pelanneet tällä kaudella kertaakaan. Pari tuttua kasvoa toki oli pelaajarosterissa, mutta isoin tavoite tässä pelissä oli oman pelin käynnistäminen ja hyvän startin saaminen turnaukseen. Ensimmäisessä erässä oli havaittavissa pientä jännitystä ja ns. ylipelaamista ja -reagointia. Saimme kuitenkin rutiinilla väännettyä voiton tästä erästä ja toinen erä olikin sitten jo helpompi ja tuli meille melko selvällä erolla. Parasta antia tässä pelissä oli rauhallinen syöttö-vastaanottopelimme ja se, että saimme avattua turnauksen voitolla.

IMG_3260

Pienen tauon jälkeen siirryimme pääareenalle, Santasportin urheiluopistolle, jatkamaan pelejä. Nyt saimme vastaamme kotijoukkue Napapiirin Palloketut. Kotijoukkueella oli pelaajia ja staffia vaikka muille jakaa. Peli lähti osaltamme käyntiin melko mukavasti ja erää mentiin tasatahtiin 20 pisteen paikkeille. Erässä meille puhallettiin pari järjestysvirhettä ja yhdestä rajatapauksesta olimme myös ”yllättäen” eri mieltä tuomarin kanssa ja nämä osaltaan tasoittivat myös erää. Totuuden nimissä täytyy kyllä todeta, että ryssimme itse erän vastustajalle omilla hölmöillä virheillä, jotka tulivat ratkaiseviin paikkoihin.

Toinen erä oli lähes ensimmäisen erän toisinto ilman tuomiospekulointeja. Erän lopuille tasaista ja sitten itse omilla heikoilla suorituksilla tarjottiin erää Ketuille. Parasta tässä pelissä oli selkeästi kohentunut ykköstempohyökkäys, josta saimme kiitosta myös vastustajan valmentajalta.

IMG_3357

Ottelutulos tiesi sitä , että sijoituimme alkusarjassamme toiseksi ja näin ollen saimme pelata lauantaina koko rahan edestä. Puolivälierään eli ns. kuolemanpeliin saimme vastustajaksi tältä kaudelta tuttuakin tutumman Kalevan Lentopallon. Aiemmat kohtaamiset olivat päättyneet kaikki meidän voittoomme, mutta nythän ei aiemmilla peleillä ollut mitään merkitystä. Päinvastoin, jos em. peleihin tuudittautuu liikaa, noutaja tulee.

Pelin henki oli selvä, voitolla olisimme niillä sijoilla, joita voimme realistisesti odottaa joukkueeltamme ennen turnausta eli sijat 1-8 olisivat tarjolla. Häviöllä turnaus kääntyisi pettymykseksi selkeästi ja miinusmerkkiseksi. Lisäksi poikien motivoiminen jatkopeleihin olisi todella työlästä. Tuomarikin taisi jännittää peliä ja tuli kyselemään vielä kapteenin numeroa! Oli kuulemma arvonnassa uskonut vielä muistavansa pojan, kun tällä on hiuksissa sinistä ;), mutta huomasikin pian, että siitä tiedosta ei ollut paljon hyötyä ;)!

Ensimmäinen erä meille melko selvästi ja ensimmäinen kiinnitys jatkopaikkaan. Toistakin erää vietiin meidän komennossa pitkään, kunnes jo siihenkin asti hyvin pelannut KaLen hakkuri intoutui hurjaan lyöntipeliin. Toinen erä niukasti 26-24 KaLelle ja peli meni raastavaan, kolmanteen erään.

Kolmatta erää mentiin aina loppumetreille asti todella tasaisissa merkeissä. KaLen hakkuri jatkoi siitä mihin toisessa erässä jäi. Tällä kertaa saimme kuitenkin kreivin aikaan torjuntapelimme kuntoon ja veimme erän ja pelin pienimmällä mahdollisella erolla, 15-13. Niin pieni on taivaan ja helvetin ero! Me menimme siis kahdeksan joukkoon ja KaLe jäi pelaamaan jämäsijoista 9-12.

Voiton myötä meidän päivämme piteni ja edessä oli vielä yksi kova koitos. Otteluohjelma oli tänä vuonna laadittu kuitenkin erittäin hyvin ja ennen viimeistä peliä ehdimme hyvin vielä tankkaamaan, palauttelemaan ja seuraamaan muita puolivälieriä. Ja minkälaisia puolivälieriä olikaan tiedossa!! Vammalla rökitti yhden ennakkosuosikeista, Keimolan Kaiun ulos mitalipeleistä ja toisessa puolivälierässä Vilppulan Tähden taisteleva porukka pudotti kotijoukkueen Napan mitalipelien ulkopuolelle! Tässä vaiheessa siis jo kaksi lohkovoittajaa ulkona ison pettymyksen kera!!!

Me saimme vastaamme Puijo Wolleyn Kuopiosta. Pojillamme oli pitkä ja raastava päivä jo takana ja pieni kysymysmerkki oli, kuinka isot laitakamelimme jaksavat vetäistä vielä neljännen pelin lauantaina.

Huoli oli turha. Pojat olivat saaneet noista kahdesta aiemmasta puolivälieräyllätyksestä ison itseluottamusruiskeen eikä väsymyksestä ollut tietoakaan. Pojat pelasivat kuin hurmiossa eikä vastustajan pelätty, isokokoinen hakkuri päässyt juhlimaan verkolla. Meillä oli toiminut koko päivän syöttö- vastaanotto ja jatkopallopelaaminenkin ihailtavan hyvin. Pitkiä, heikkoja hetkiä ei ollut tullut, pelaaminen oli rauhallista ja kentän laidallakin olo oli luottavainen. Peli meille 2-0 melko selkeästi ja villit voitontanssit saivat alkaa. Kolme alkulohkon voittajaa laulukuorossa!!

IMG_3522

Aivan käsittämätön tunne valtasi kropan jo tässä vaiheessa! Olimme kairanneet itsemme aivan uskomattomasti jo neljän parhaan joukkoon tässä vaiheessa.! Pelin jälkeisessä palaverissa 5D- Arska (voitte kysyä Arskalta, mistä lempinimi tulee ;)), totesi, että heitä haukutaan aina treeneissä, mutta aina he vaan pelaa mitaleista ;)

Sunnuntaina hiusväri oli muuttunut punaiseksi ja pelejä jatkettiin sitten Aluemestaruusfinaaleilla, ei kun olihan siellä neljän joukossa Oulukin, eli oli ne sittenkin SM-finaalit! No kyseinen Oulu oli vastassa välierissä ja alkulämmittelystä jo huomasi, että nyt on lähdetty aivan väärällä taktiikalla liikkeelle! Meidän pojat olivat hävinneet pelin jo ennen alkulämmittelyä. Peli oli ohi jo ennen kuin se alkoikaan.

dsc_6820[1]

Vaihtoruletilla yritettiin joukkuetta ja vaihdosta tulleet kaverit, Late, Teme ja Robo nostivatkin pelin tasoa, mutta eivät hekään enää saaneet käännettyä pelin kulkua. Peli siis Oulu-Kauhavalle 2-0 ja ansaitusti loppuotteluun.

No pienen puhuttelun ja ripityksen jälkeen meillä oli edessä vielä pronssipeli. Eli edelleen oli metallia tarjolla ja mahdollisuus päättää turnaus voittoon! Eipä siis ollut juurikaan vaikeuksia motivoida poikia viimeiseen peliin.

IMG_3575

Vastaan saatiin vieläpä vanha tuttu kiistakumppani VaLePa, joka oli vetänyt myös huikean turnauksen vain seitsemällä pelaajalla!! Vastassa oli siis varmuudella väsynyt joukkue. Lisäksi olimme scoutanneet vastutajan pelin ihan atomeiksi, joten tiesimme tasan tarkkaan vastustajan vahvuudet ja heikkoudet. Niihin päätimme iskeä.

Nyt alkulämmittelyssä oli aivan toisenlainen porukka kuin välierissä. Keskittyneisyys ja halu oli aistittavissa Joulupukin maassa asti! Alusta lähtien koko seitsikkomme toteutti sovittua taktiikkaa ja torjunta-puolustuspelimme sekä sitä kautta jatkopallopelaamisemme oli täyttä rautaa! Toisen erä loppupuolta lukuun ottamatta pelin oli täysin hallussamme ja vastustaja oli riisuttu aseista!

Peli meille 2-0 ja sitten olikin peto irti ei kun oliko se ilo irti ;)!

dsc_6858[1]

Kuten alussa kirjoitin, uimme kauden aikana välillä melko syvissä, tummissa vesissä! Silti jossain, hyvin syvällä sisimmissäni, minulla oli aika iso unelma siitä, että kaiken loksahtaessa kohdalleen, voisimme parhaimmillaan olla juuri pronssipelissä! Tiedä sitten oliko se yltiöpositiivisuutta vai vahvaa uskoa siihen, että nämä pojat ovat aina onnistuneet nostamaan tasoaan juuri silloin kuin sitä on eniten vaadittu ja olemaan parhaimmillaan kauden tärkeimmällä hetkellä! Nämä asiat, jos mitkä, kertovat poikien henkisestä vahvuudesta ja muistakin pelimiehen ominaisuuksista!

Pronssimitali oli nuoren JOUKKUEEMME mestaruus! Se oli enemmän kuin uskalsimme toivoa ja paras mahdollinen päätös pitkälle ajanjaksolle, joka on alkanut tämän ydinryhmän kanssa jo esikouluiässä! KIITOS JUPPE, ARSKA, NIKKE, JUUSO, JOONAS, JOONU, LATE, ROBO, EETU, VENNE JA TEME! Teillä jokaisella on ollut kauden aikana tärkeä rooli joukkueessa ja jokaisen panos on ollut korvaamaton, olette aivan huikea JOUKKUE isolla J:llä! Nauttikaa täysillä saavutuksestanne, olette kaikki sen arvoisia!

Turnauksen Alla Stars:iin valittiin liberoksi Nikke ja keskipelaajaksi Juuso. Hieno saavutus pojat!

dsc_7365[1]

Kiitos myös Elina ja Juha näistä huikeista vuosista! Tämän joukkueen kanssa matkusteltu, hikoltu, naurettu, itketty, mutta ennen kaikkea koettu ilon ja ylpeyden tunnetta! Kiitos!

-Eetu-

B-poikien SM-finaalit Rovaniemellä

Tulevana viikonloppuna eli 18-19.4 pelataan B-poikien SM-finaalit Rovaniemellä. Junnulentiksen sivuilla on esitelty tarkemmin B-poikien kautta: ”Tällä kaudella on pelattu viime kauden tapaan syksystä lähtien valtakunnallista sarjaa. Sarjassa on pelannut kaiken kaikkiaan 34 joukkuetta, jotka selvittivät ensin tasonmittausturnauksessa paikkansa lopulliseen sarjakaavioon. Viiden poolivaiheen aikana on SM-sarjaa pelattu kolmessa poolissa (yhteensä 12 joukkuetta) ja 1-sarjaa kahdessa lohkossa. Viimeisessä […]

SSO jakaa tukea

Nyt kaikki joukolla äänestämään RV:lle suuri tukipotti. SSO tukee alueen seuroja ja yhdistyksiä 50 000 eurolla ja siitä haluamme osan. Linkkiä seuraamalla pääset antamaan äänesi Rikalavolleylle : https://www.s-kanava.fi/uutinen/mita-haluat-sson-tukevan-aanesta-ja-osallistu/1697614_11310 Äänestys on käynnissä 10.4.2015 asti.

B-pojat ”Suomi tutuksi turneella”

Teksti: Eetu Breilin Taas oli aika kiillottaa pelikengät ja ottaa sunnaksi pohjoinen. B-nuorten välierät järjestettiin puolen suomen lätkäjoukkueen kotikaupupungissa, Oulussa! Vaihtelu virkistää ja pitkästä aikaa lähdimme matkaan täysverisellä Vainion viiden tähden bussilla aina luetettavan Timo ” lettulonkero” Kolin vakaassa ohjauksessa. Saimme matkaseuraksi myös Keimolan Kaiun ”äijät” ja sen lisäksi nappasimme Kuortaneen Urheiluopistolta muutaman pelurinalun matkaan. […]

Ylös ja alas kuin Linnanmäellä :D

Teksti: Juha Leimu Kuvat: Elina Kontio Tuo otsikko kuvaa ehkä parhaiten kotijoukkue Rikalavolleyn valmentajan pelillisiä tuntemuksia menneeltä sunnuntailta, jolloin pelattiin lentopallon B-poikien Lounaisen alueen mestaruudesta paljon nähneellä Halikon liikuntahallin parketilla sekä vasta uusitussa Ollikkalan koulun salissa. Turnaukseen osallistui kuusi joukkuetta, kotijoukkue RV, Valepa, Vilppulan Tähti, Ylöjärven Ryhti, Loimaan Jankko ja KaLe. Joukkueet oli jaettu kahteen […]

Tervetuloa B-poikien AM-finaaleihin

Ensi sunnuntaina eli 8.3 pelataan Lounaisen alueen B-poikien AM-finaalit Rikalavolleyn B-poikajoukkueen toimiessa  turnausisäntinä. Ottelut pelataan Halikon liikuntahallilla ja Ollikkalan koululla klo 10 lähtien. Lämpimästi tervetuloa kannustamaan poikia! Tarkemmat tiedot tapahtumasta otteluohjelmineen löytyy Tapahtumat linkin takaa. B-poikien puolesta, Joukkueenjohtaja Elina   Joukkueen tukijoina kaudella 2014-2015 ovat mm.